Ei mopolla moottoritielle

Viikko on mennyt ”parantaessa” tämän maan jääkiekkokulttuuria. Olemme saaneet aikaan seuraava: löytäneet erittäin hyvän ravintolan jonka omistajasta on tullut meille erittäin hyvä ystävä, olemme käyneet katsomassa paikallisen jääkiekkojoukkueen KRS-ORG:n pelin, olemme ajelleet metroilla ja busseilla, löytäneet hyvän ja halvan urheiluvälinekaupan, löytäneet myös edullisemman kauppakeskuksen, ostaneet muunmuassa lenkkarit ja tohvelit. Ainuttakaan ball hockey tuntia emme ole siis pitäneet vaikka niin oli suunnitelmissa.

Keskiviikkona Ande lähti pitämään ball hockey tuntia eräälle koululle. Oppaamme Cris tuli Andea hakemaan ja neuvomaan missä koulu sijaitsee. Noin puolessa matkassa Cris totesi, että tunti on peruttu. Syytä ei sen tarkemmin kerrottu. Illalla suuntasimme sitten KRS-ORG:n peliin. Kyseessä siis kaupungin edustusjoukkueen matsi ja vastassa oli aina niin kova Gornyak. Sarja on VHL joka tunnetaan myös Silk Road Cuppina. Venäjän, Kiinan ja Kazakstanin oma sarja jota hallinnoi venäjän jääkiekkoliitto. Ottelutapahtuma poikkesi hyvin paljon aikaisemmista katsomistani kiekkopeleistä. Pelinä ei niin ihmeen kovatasoisesta sarjasta ole kyse ainakaan näiden joukkueiden osalta. Joltain osin ehkä mestis kiekosta voidaan puhua, mutta pitkälti jotain kakkosdivarin ja suomisarjan välimaastoa kamppailu oli. Pekingin ylpeys majailee sarjan viimeisellä sijalla ja Gornyak alemmassa keskikastissa. Sarjassa on kaikkiaan 29 joukkuetta. Kuitenkin saimme todistaa kotijoukkueen kauden ensimmäisen kolmen pisteen voiton. Viime viikonloppuna linjatuomarina toiminut Hjallis oli tottakai paikalla. Ei Hjallis sen enempää kestittänyt meitä kuin muitakaan kutsuvieraita jos nyt ikinä noin 500 katsojan joukossa sellaisia olikaan. Pienoisena yllärinä tuli, kun joukkueet alkulämmittelyn jälkeen poistuivat pukukoppiin niin Hjallis kaahasi jäälle Zambonilla. Ikinä en ole kyseisellä laitteella ajanut, mutta sen verran olen touhua nähnyt, että tiedän suunnilleen miten paljon vettä kentälle kyseisen operaation aikana valutetaan. Se määrä on huomattavasti vähäisempi kuin mitä Hjallis nyt kentälle nyt läträsi. Pitää tosin muistaa, että hallissahan on NHL olosuhteet joista ei voi tavan suomalinen kiekkotuomari ymmärtää mitään. NHL olosuhteista kertoo sekin, että hallissa ei ollut ainuttakaan kyseisen joukkueen fanituotetta myynnissä. Kaikkea muuta kiekkovarustetta ja NHL pelipaitaa on yksi kulmamyymälä täynnä aivan törkeän kalliiseen hintaan. Ehkä tästä syystä en nähnyt yhdelläkään katsojalla mitään fanituotetta päällä. Faniryhmää ei varsinaisesti pelissä ollut. Ainut rytmitajuton kaveri hakkasi rumpua muistuttavaa esinettä aitiossa! Suomessa mainoskatkon aikana jäälle tulee junnut puhdistamaan jäätä, mutta ei täällä. Neljästä eläkelläisestä koostuva rykmentti ryntäsi jäälle luistimet löysällä lapioihin nojaten puhdistamaan jäätä. Luojalle kiitos ettei lippuja kyseiseen tapahtumaan tarvinnut maksaa vaan saimme BHA:lta erilliset kaulaan ripustettavat kulkuluvat.

Tänään sitten lähdettiin Valten kanssa kokeilemaan mitenkä onnistuu ball hockey opettaminen. Olimme sopineet oppaamme Crisin kanssa tärskyt TUNGSUUUUUUU metroasemalle. No päästiinhän sitä jo kuusi pysäkkiä yhdeksästä matkaamaan kun tuli viesti, että tunti on peruttu huononilmanlaadun takia. Ei varmaan ollut kyseinen huonoilmanlaatu tiedossa jo eilisiltana. Kyllä nämä sen verran tuota puhelinta käyttää, että luulisi sieltä sen ilmanlaadun tiedon löytävän jo hieman aikaisemmin. No nyt on ainakin selvää se, että kyseistä lajia pelataan ulkona eikä liikuntasalissa.

Muutama sana ystävästämme Brianista joka omistaa tässä lähellä ravintolan. Hänestä ja hänen perheestään on tullut meille erittäin hyviä ystäviä. He auttavat jos jotain ongelmia tulee ja neuvovat paikkoja missä kannattaa käydä ja mistä mitäkin ostaa. Käytiin tässä yksi päivä Brianin kanssa syömässä hotpot mestassa. Olimme nähneet paikan aivan vieressä, mutta emme me siellä olisi osanneet syödä ilman hänen apuaan. Listalta valitaan erilaisia ohuita raakoja lihasiivuja joita sitten itse kypsennetään kiehuvassa vesipadassa jollainen kannetaan jokaiseen pöytään. Aikaa olemme tappaneet aikaa Brianin ravintolassa pelaamassa hänen opettamaa noppapeliä ja muita kiinalaisia pelejä samalla syöden erilaisia kanaruokia. Mikä tärkeintä porukka puhuu englantia ymmärrettävästi pois lukien hänen poikansa jota olemme opettaneet samalla kun hän pelaa meidän kanssa. Samalla opimme itsekin hieman kiinankielen perussanastoa. Onpahan jotakin järkevää tekemistä ollut.  Jos nämä muutokset aikatauluihin olisi tiennyt aikaisemmin, olisi voinut lähteä käymään huomattavasti kauempana katselemassa kaupungin nähtävyyksiä.

Huomenna aamulla sitten alkaa taas viikonlopun rutistus. Edessä 14-16 peliä. Ande pääsee korkkaamaan jonkun uuden jäähallin kun AO Zhong areenalla pelataan VHL pelejä. Vaikkakin ensin Cris sanoi, että siellä on ne junnupelit. Laitoimme hänelle kuvan KRS-ORG:n otteluohjelmasta ja kysyimme, että oletko aivan varma asiasta. Kohta tuli viesti, että hän kysyy pomoltaan. Ei siis viitsinyt kaveri edes katsomaan listasta mikä on jäähallin nimi minne Anden pitäisi mennä. Emme vielä osaa lukea paikallisia kirjaimia riittävän hyvin että voisi jättää kyselyt tuolta kaverilta pois. Odotamme edelleen että Cris toisi meille lupaamansa juomalasit. Juomalasien sijaan viimeksi kun hän tässä pyörähti, hän toi meille kolme nippua muistilappuja ja kaksi kynää. Kyseisten tavaroiden tarkoitusperä on meille jäänyt vielä hieman epäselväksi. Samainen kaveri oli järjestänyt meille siivouspalvelun kahdesti kuukauteen tänne kämpille. Ihan täytenä yllätyksenä ei tullut, että siivooja oli jo viime lauantaina käynyt ovemme takana. Ei sitten Cris tajunnut sitä, että olemme silloin halleilla jalat rakoilla viheltämässä joten hän oli perunut siivoojan käynnit.

Ehkäpä BHA:n johtajattaren olisi kannattanut kuunnella meidän ehdotuksia hieman enemmän alkuviikon palaverissa. Mielellään täällä olisi pitänyt oppitunteja paikallisille. Mutta ehkä hän näkee tämän tavan olevan parempi miten viedä kiinalaista kiekkoilua eteenpäin.

Pelonsekaisin tuntein jäämme odottamaan mitä tämä viikonloppu tuo tullessaan ja niistä tapahtumista sitten lisää viikonlopun jälkeen.