Kiinalaista kiekkokulttuuria parantamassa part.4

Vihdoinkin ollaan päästy itse asiaan. Ensimmäinen teoria tunti paikallisille on saatu pidettyä. Olemme saaneet kasaan erittäin motivoituneen 9 hengen ryhmän. En muista milloin viimeksi olisi ollut näin hyvä fiilis tämän lajin parissa. Se on ainakin varmaa, että ehdottomasti paras hetki tällä reissulla. Joskus aikanaan kun Pohjola leirillä ollut kouluttajana ja nuorille kavereille opettanut tuomarijuttuja niin on samanlainen fiilis ollut kun asenne ja halu oppia on kohdallaan.

Mikä sitten näillä ihmisillä on taustana, että juuri he haluavat tulla tuomareiksi? Muutama vanhempi mies on ryhmässä joiden lapset pelaavat kiekkoa ja haluavat opettaa oman toimintansa kautta sääntöjä lapsille. Muutama yliopisto-opiskelija on ryhmässä mukana, joilla on pääaineena talviurheilu. Vähintäänkin mielenkiintoinen yliopistolinja on kyseessä. Muutamalla on jonkinasteista pelaajataustaa ja eräs tyttö on harrastanut kaukalo pikaluistelua. Ehkä mielenkiintoisin tarina on eräällä naisopiskelijalla. Hän on kotoisin Thaimaasta ja hän on saanut siellä ensi kosketuksen jääkiekkoon. Muuttanut tänne opiskelemaan ja nyt haluaa tulla tuomariksi ja olla sillä tavalla mukana kiinan talviurheilu buumissa.

Tuntimme perusta on suomessakin käytetty tuomarin peruskurssi materiaali, jota pari päivää olemme kääntäneet englannin kielelle. Kiinankielinen versio on myös tekeillä toimestamme, mutta se vaatinee vielä pientä ”hiomista” ennen kuin se on julkaisukelpoinen. Pitää tietysti muistaa, että lähdemme aivan nollasta heidän kanssaan liikkeelle, että tänään saatiin käytyä kolmasosa materiaalista heidän kanssaan läpi. Tietysti tulkkaaminen vie oman aikansa ja kun tulkkimme Cris ei oikein hiffaa mitä tarkoitamme, niin joudutaan selittämään asiat mahdollisimman yksinkertaisesti ja useampaan kertaan, että viesti perille menee. Tosin välillä tuntui, että ryhmässämme muutama tajusi jo puolesta lauseesta mitä tarkoitamme.

Aivan perusasioita kerettiin opettamaan….tai no piti pikkasen tietysti muokata materiaalia seuraavilta osin mitä olemme itse havainneet viheltämissämme peleissä. Näistä asioista EI siis ole mainintaa suomen peruskurssi materiaalissa eikä näistä asioista mainintaa löydy myöskään jatkokurssi materiaalista. Jääkiekkoliitto voi vapaasti muokata materiaalia näiltä osin mitä ”puutteita” olemme havainneet materiaalissa. Erätauolla tuomari ei mene nukkumaan jäähyaitioon. Erätauon loputtua toinen linjatuomari ei jää jäähyaitioon puhumaan puhelimeen samalla viheltäen paitsion aition ovelta. Tuomari ei polta tupakkaa pukukopin vessassa tai kopissa ylipäätään. Tuomari ei katso erätauolla puhelimesta paikallisia salkkareita. Tämmösiä asioita kun läpi käy niin aikaa vaan menee huomattavan paljon, että oikeasti pääsee itse asian ytimeen.

Palautevyöry tunnin jälkeen oli niin valtava, että puhelimiemme WeChat sovellus suorastaan tukkeutui. Nämä ihmiset ovat niin tohkeissaan, että suomesta asti on tultu heitä opettamaan tuomareiksi. Tosin osa heikommin luistelevista pelkäsivät jo, että heidät tiputetaan luistelukoulun puolelle. Näiltä osin pelko on kuitenkin aiheeton. Selitimme heille, että he ovat nyt ykkösryhmä jolle kurssi pidetään ja he pääsevät viheltämään sitten kun kurssi on suoritettu hyväksytysti. Olemmekin ehdottaneet, että nämä kaverit tulisivat viheltämään ensimmäiset pelit meidän kanssamme, jotta voisimme antaa neuvoja pelin aikana ja antaa huomattavasti paremman kuvan koko touhusta kuin paikalliset Beanit ja Hjallikset nyt tekevät. Myös luistelukoulun puolella on paljon innokkaita ja varsin kykeneviäkin yksilöitä, mutta 10 hengen ryhmä on ehdoton maksimi mille voimme opettaa asiaa. Niin nollassa tietotaito on heillä tällä hetkellä. Olemmekin havainneet hieman kateellisuutta näiden kahden ryhmän välillä viime viikon treeneissä. Mielellämme oppitunteja ja jäätreenejä näille kaikille pitäisimme jos vain BHA ymmärtäisi antaa enemmän resursseja tähän toimintaan ja unohtaa kokonaan tuon ball hockey hässäkän. Sitä varmaan saamme odottaa aivan turhaan, että tähän tuomarihommaan enemmän aikaa panostettaisiin.

Viikonlopun ohjelmakin rupeaa olemaan selvillä. Tai ei meillä tietenkään vielä mitään tietoa ole montako peliä meillä on, mutta perjantaina menemme jo ”lämmittelemään” viikonloppua varten. Täällä pelataan perjantaina aamusta lähtien joitakin pelejä 3 vs. 3 systeemillä. Tiedossa on 6-7 peliä per jannu. Peliaika 2x10min juoksevaa aikaa ja säännöt olivat erittäin kummalliset. Siis todella oudot säännöt! Mutta ehkä me ne pelit jotenkin osataan hoitaa. Jos oikein ymmärsimme, niin kyseessä on jonkinlaiset koulujen väliset pelit. Hallikin on täysin toisella puolella kaupunkia, minne matkaaminen vienee aikaa parisen tuntia kun kolmella eri metrolla pitää matkaa tehdä. Ai sitä ihanuutta kun kolme suomalaista tuomaria tunkeutuu aamuruuhkassa miljoonan kiinalaisen täyttämään metroon kaikkine varusteineen.

Eilen emme saaneet KRS-ORG:n peliin mukaan uusia tuomareita katsomaan kun Pekingin ylpeys otti pataan 1-8 toiselta kiinalaiselta joukkueelta. Mukaan tosin saatiin houkuteltua ystävämme Brian. Itse asiassa kaveria ei nyt suoranaisesti tarvinnut houkutella mukaan. Kerroimme mistä on kyse ja hän lähti ihmettelemään mukaan uutta lajia. Brian oli elämänsä ensimmäistä kertaa jäähallissa. Jalkapalloa enemmän seuraava kaveri oli aivan tohkeissaan kun laidat ryskyi taklauksista ja vihellysten jälkeen oli vähän kahinaa maalilla. Tämä kaikki siis tapahtui ensimmäisessä erässä. Sitten loput kaksi erää peli olikin jotain aivan muuta. Tosin Brian varmaan aisti tulevan ja lähti jo ensimmäisen erän jälkeen. Kukaan ei muistanut mainita hänelle, että peli kestää kolme erää…Oikeasti hänen piti lähteä jatkamaan töitä takaisin ravintolalle. Sanoi, että seuraavan kerran pitää ilmoittaa pelistä aiemmin, että osaa varata hieman enemmän aikaa.

Yllättävin/ihmeellisin tilanne pelissä oli, että siellä myytiin nyt fanituotteita. Tai fanituotetta, pelkästään kaulahuivia oli saatavilla pienen pahvilaatikollisen verran. Se, että paljonko kyseinen huivi olisi maksanut, niin sitä en tiedä, koska en voinut ostaa kyseistä tuotetta. Syy oli ehkäpä erikoisin mitä olen ikinä kuullut. En voinut ostaa huivia, koska minulla ei ollut lippua peliin. Minulla oli kaulassani kutsukortti halliin mikä saatiin jo aiemmin kun kävimme katsomassa peliä jolloin huiveja ei ollut myytävänä. Nyt siis olisin tarvinnut erillisen pelilipun, että voin ostaa kyseisen huivin. Pelin loputtua huiveja oli edelleen myymättä kolme kappaletta eli jokaiselle meille, mutta nyt sitten jäimme nuolemaan näppejämme kun ei ollut niitä lippuja peliin…