Tiistaiaamu valkeni Zurichissa vesisateessa ja naapuritalon remontin kovaan kompuran ääneen. Kaikesta huolimatta, verkkarit päälle ja aamu lenkille. Aamupalan jälkeen sataa edelleen, päätämme turvautua vanhaan konstiin, koska kaikki julkinen liikenne on kisaturisteille ilmaista, hyppäämme ratikkaan vai mikä Spora se noitten Hesalaisten mielestä onkaan. Ajelemme viisi linjaa päästä päähän ja kaunista kaupunkia on nähty tosi kattavasti. Matkalla huomaamme meidän hotellin ympäristön hintatason olevan huomattavasti korkeampi kuin hieman syrjemmässä ja näin päätämme äänestää jaloillamme halvempien hintojen suuntaan. Valitsemme ruuaksi pastaa. parempaa olen syönyt vain Italiassa, äkkimakea Tiramisu jälkkäriksi kruunaa loistavan aterian. Osa porukasta potee välipäivän aikaeroa ja valmistautuu hotellilla leväten huomiseen matsiin. Snokkeria ja jalkapalloa telkkarista seuraten, naapuri kebabista yöpalaa ja pehkuihin. Witosketju vahvistuu huomenna kun Vantaan, Jämsän ja kulta joukkueen JYP:n miehet astuu riviin. Tiedän jo vanhasta kokemuksesta, että vauhti kiihtyy Witosketjun nuoriso osaston saapuessa . Keskiviikon herätys kellona toimii jälleen naapurin kompura, aamun lenkistä tuleekin yli pitkä kun joku ainakin 75 v vuoristojääkäri neuvoo minut valitsemaan kuntolenkillä punaisen reitin, kahden helpomman sijasta, uskon häntä sen jälkeen kun hän ilmoittaa kiertävänsä kyseisen reitin joka aamu. Rinne alkaa jyrkkänä ja jyrkkenee koko ajan, tipahdan papan kyydistä 3 km kohdalla kun syke on jo 165 ja rinne eikun jyrkkenee, ylös päästyäni 8 km jälkeen sade kiihtyy ja menen vähäksi aikaa pitämään sadetta, tauon jälkeen lähden ilmeisesti vika suuntaan ja huomaan olevani jonkun karjatilan portilla, keskellä maaseutua. Palaan isolle tielle ja hyppään paikallisbussiin, noin 10 pysäkin jälkeen päädyn juna asemalle jonka tunnistan, hölkkäilen siitä viimeiset 3 km hotellille, lenkki kesti kaikkineen noin 3 tuntia. Märkänä ja väsyneenä olen tyytyväinen Turskan ”norjassa asuva kaverini” keittämiin kahveihin ja maukkaisiin voileipiin. Helsingin pojat käyvät moikkaamassa matkalla lentoasemalta Winterhurin, tuovat uusimmat lehdet ja terveiset Suomesta salmiakin muodossa. Vähän pyykkäystä, odotellaan tänään saapuvat mukaan, kisareleet päälle, syömään ja kohti hallia. Ensimmäinen tosi koitos edessä, Suomi – Tsekki . Myös Tsekkiläiset ystävämme soittelevat ja ilmoittavat tuliaisten odottavan. Nautittavaa peli iltaa odotellen. JAMI
