Reilu viikko on juhlittu neljättä mestaruutta. No, kuka juhlii vielä ja kuka ei, kellä jäi juhlat puolitiehen ja kellä ei. Kaikki tämä selvinnee tässä päätösblogissa ketjulaisten kootuissa kommelluksissa. Vaasalaiset eivät saa tämän enempää mainintaa, paitsi ehkä jossain kohdin heidätkin ohimennen on mainittava.
Liikaa ei voi hehkuttaa Ruotsin mahalaskua…TAAS! =) Aikaisemmin ketjumme vanhin Jami totesi, ettei mikään muu ole niin tärkeää kuin Ruotsin tappio. Unelmafinaalia emme nähneet uudessa upeassa, ahtaiden käytävien ja huonosti vetävien vessojen Nokia Areenassa, mutta revanssi otettiin Cänädästä Grande Finalessa. Ensimmäistä kertaa tunnelma oli käsin kosketeltavissa. Aivan mahtavaa, että Leijonat tarjosivat meille kannattajille sen, mitä osattiin jo odottaakin, mutta millä tavalla ja draaman kaarella. Turha kait tuohon peliin sen enempää on puuttua, kun kaikki kahdeksan miljoonaa suomalaista sen pelin katsoi. Joo, meitähän on rapiat viis miljoonaa, mutta saamiemme tietojen mukaan osa ruotsalaisistakin on jo hakenut kansalaisuutta tai vähintään julistaa itsensä suomalaiseksi. Tunnelmaan liittyen, järjestäjille ensimmäinen kysymys kuuluukin, miksi ei rumpupojat olleet soittamassa tahtia jo pelistä yksi asti?!? Ois ehken saatu firmanliigan tytöt ja pojat mukaan kannustukseen jo heti alkusarjassa. Ketjun yksimielisellä päätöksellä (hra. Mattson ja allekirjoittanut) vaadimme Amandan DJ:ksi ensi kevääksi! Musiikkivalinnat ja katkojen aikana soitettu musiikki ei edes vakuuttanut vannoituneita ketjumme SoPan kannattajia! Kuulemma pohjoisessakin soitetaan parempaa musaa ja osataan luoda tunnelmaa nelosdivarin lätkäpeliin paremmin kuin Tampereella. No, tämä jääkööt harvojen ja valittujen tietoisuuteen ja niiden, jotka ovat joskus tuolla pohjoisessa lätkää katsoneet.
Kisat ja Tampere tarjosivat meille ketjulaisille unohtumattomia elämyksiä, Visa-laskun muodossa. Juuri kun viikko ennen kisoja saimme maksettua kevään 2009 Sveitsin kisojen laskun nollille, niin kiva että kortille oli taas käyttöä. Ja kortille on käyttöä myös ensikin vuonna jos ja ”toivottavasti” kun hinnat ei ainakaan pääsisi laskemaan.
Yleisesti kisojen hintataso oli kyllä aivan huikea. Ei siitä sen enempää, mutta liikaa ei voi korostaa vuosien takaisten tsekkien, slovakien ja suurelta osin myös ruotsalaisten ystäviemme puuttumista kisoista. Vaasalaiset tosin tulevat aina vaikkei pyytäisi. Karnevaalitunnelmaa kaduilla ei likemmin ollut minkään pelin jälkeen. Paitsi vaasalaisilla.
Ketju on aloittanut kartoituksen ensi vuoden majoituksista, jotta saisimme kaikki yhteen kokoon myös muulloin kuin hallin kaljajonoissa. Muutoin olisimme yhdessä katsomoissa, jos ei näitä lippufarsseja olisi. Olemmekin tehneet diilin slovakitrokarin kanssa, joka hommaa meille jokaiseen Suomen peliin liput vierekkäin, kun muutoin se ei olisi millään tavalla mahdollista kaikkien arvontojen, lipunostorajoituksien ja muiden säätämisten kanssa.
Ketju myös kartoittaa ensi vuodelle pop up- myymälää, jossa olisi tarjolla sinivalkoisia siankorvia, sinivalkoisia tekoperseitä (hyvänmallisia), sekä aamukaraoke Mattsonin vetämänä. Päädyimme tähän ratkaisuun eräällä terassilla katsottuamme kisahuuman myyntiä eräässä vaateliikkeessä. Palveluumme tulee myös kuulumaan konsultaatiopalvelu ”Kuinka saat omat juomat halliin”, vaasalaisten ohjeistamana. Tosin tässä on hieman ristiriita, koska ajattelimme itse majoittautua Härmälään ja vaasalaiset Jurmalaan. No, tämä selviää aikanaan tai ei koskaan.
Lopuksi on pakko vielä palata finaalintunnelmaan ja meidän Jyväskylän osaston retkeen. Matka junalla sunnuntaina taittui VR:n ekstraluokassa ja kotimatka ravintolavaunussa, ja se vasta ekstraluokkaa olikin! Seremoniamestarina toimi ketjumme Vesku, ja tunnelmaa oli vähintäänkin sen verran kuin oli areenassa. Finaalin katsomossa Vesku teki legendaariset pelin kliimaksihetkillä. Tsekkien keskellä olleessa ja maali 3-1;. Vesku tipahti pari riviä alaspäin samalla aikaa, kun Pipeltä purskahti kyyneleet toisessa katsomossa. Tsekit olivat vähintäänkin järkyttyneitä Veskun alasputoamisesta ja kyselivät kaverin kuntoa. Kielimiehenä tunnettu Vesku totesi, että ”dobre” ja seuraavaksi tuli jäätelöä tsekeiltä. Kliimaksin hetkellä kyyneleet valuivat vuolaasti ihan jokaisella valtavassa huutomyrskyssä.
Jääkööt nämä kisat ja tämä blogi historian kirjoihin näiltä osin. Itse pääsen juhlimaan tätä kultaa vasta kunnolla sen jälkeen, kun Tampereelta kotiin finaalin jälkeen pääsin. Käydään tsekkaamassa toisen tulevan kisakaupungin mestat.
-Witosketjun presidentti Ile-
P.S. Jokaisen vastuulle on näistä blogeista aina jäänyt, mikä näistä jutuista pitää paikkansa ja mikä ei, mutta varmaa on, että Suomen Witosketju Ry tukee ja mahdollistaa jonkun vähävaraisen kiekkoharrastajan ja vanhemman katsomaan ensi keväänä Suomen pelin MM-kisoihin. Tämän mahdollistajina toimii myös meidän yhteistyökumppanit Moilas Oy ja Solinum Oy! Haku julkaistaan syksyn aikana.
