Kiinalaista kiekkokulttuuria korjaamassa part.1

loka 23, 2018 | Kisojen ulkopuolella

"

Selkä kipeänä aamuun aurinkoiseen vai miten ne kuuluisan laulun sanat menikään? Säätila tänään aamulla Pekingissä oli aivan toista kuin eilen. Selkäkipu alkaa olla jo sitä luokkaa joka jampalla kun noissa sängyissä yönsä pyörii että aurinkoisia ilmeitä kukaan meistä ei aamutoimien aikana toisilleen näytä. Ja miksi näyttäisi koska lupauksista huolimatta emme ole saaneet petauspatjoja vieläkään. Paikallisesta ruokavaliosta johtuen myös vessanpöntöt on aamuisin tukossa. Tänään aamulla lähetti toi meille haarukoita ja veitsiä sekä YHDEN pyykinkuivaustelinen. Kolmea pyydettiin. Lasit ja mukit olisi myös kiva saada. Fasiliteetit on edelleen yhtä rempallaan kuin koko kiekkotouhu täällä.

Aamulla lähdettiin paikallisen kiekkoliiton (BHA) toimistolle palaveriin jossa piti selvitä millaisia treenejä he haluavat meidän vetävän junnuille. Täysin kuutamolla oleva oppaamme Cris saapui kämpille 20 minuuttia myöhässä. Metrolla matkustettiin Olympic Training Centreriin missä kyseinen toimisto sijaitsee. Olisimme osanneet kyseiseen paikkaan varsin hyvin matkustaa keskenämme mutta Cris oli sitä mieltä että parempi kun hän opastaa. Noooooooo‚Ķ.pikkasen kaveri oli hukassa vaihtoasemalla että millä metrolla jatketaan. Toisin sanoen me opastimme opastamme. Perille päästyämme meillä ei ollutkaan sitten niin kiire kuin Cris oli antanut olettaa. Menimme syömään viereiseen lounaspaikkaan BHA:n kustantamana. Ei aivan älyttömän kallis lounas ollut. Vajaa neljä oiroo per naama. Kiintiöturkulaisen puikoilla syönti taito on vielä ‚Äùhieman‚Äù vaiheessa mutta muilla homma luonnistuu jo niin että Cris jopa kehui.

Palaveri itsessään oli varsin antoisa. (tähän vois laittaa sellasen hymiön missä on käsi naaman edessä ) Tai no miten sen nyt ottaa. Cris toimi tulkkina paikallisen Harri Aholan ja meidän välillä. Ensimmäinen kysymys häneltä oli että oliko meillä mitään huomioita viikonlopun peleistä ja linjureiden toiminnasta. Katsoimme toisiamme silmiin ja naurua pidätellen sanoimme että mistähän tämän nyt aloittasi. Linjurit eivät siis tienneet missään peleissä miten hybridi pitkäkiekko vihelletään. Mikä on siirretty paitsio saati se että miten aloitukset hoidetaan. Meillä suomessa ei kukaan mene pukukopin vessaan vetämään kessua pelien välissä. Meillä suomessa ei vihelletä seitsemää tuntia päivässä. Peli on tapahtuma mikä ottaa sen yhden päivän. Valmistaudumme, mahdollisesti matkustamme pitkänkin matkan, lämmittelyt, ottelutapahtuma, sitten suihkut ja syönnit sen jälkeen ja keskustelut kollegoiden/otteluvalvojan kanssa. Ei meillä suomessa vedetä tälläisiä maratooneja joka viikonloppu jos enää koskaan. Peli on keskiössä ja sitä palvellaan niin hyvin kuin mahdollista. Nämä hienovarasisesti kerrottuamme eteen tuli seuraava kysymys. Onko itse ottelutapahtumassa mitään eroa suomeen? Ensinnäkin täällä soitetaan kansallislaulu ennen jokaista peliä. Mitään muuta väliaika musiikkia ei soiteta. Toimitsijat ovat aivan pihalla mitä heidän pitäisi tehdä. Peliaika (3x10min) on erittäin outo. Valmentajat saattavat lyödä fläppitaululla pelaajaa päähän hänen epäonnistuttuaan kentällä. Vanhemmat saattavat tulla puhelimiensa kanssa näyttämään tuomareille videoita ratkaisuistaan ja paikalliset tuomarit katsovat niitä. ¬†Cris tulkkasi tämän paikalliselle Hartzalle. Hänen naamastaan näki että jotain pohjaa sille näköjään on että valmentajat ja vanhemmat huutavat ja haukkuvat tuomareita pelien jälkeen.

Kerroimme suomen järjestelmästä miten tuomarikoulutus meillä on järjestetty. Heillä ei vastaavanlaista systeemiä ole. Nuoremmat kaverit ovat paikallisia mutta muut jotka tulevat sieltä 600 kilometrin päästä ja jotka ovat ‚Äùammattituomareita‚Äù heidät ostetaan rahalla että joku ylipäätään jaksaa tulla viheltämään näitä junnupelejä. Heidän palkastaan ei ollut mitään puhetta mutta aion sen selvittää. Sikäli kun Cris ymmärtää mitä kysymme. Jos kuitenkin oikein ymmärsin heidän puheistaan että ne parhaimmat tuomarit eivät vihellä täällä vaan ovat siirtyneet eurooppaan ja kanadaan huippusarjoihin. Tähän olisi kiva saada vahvistus jos jollain on tietoa kiinalaisista tuomareista ulkomaisissa huippusarjoissa.

Parannusehdotuksia kerroimme ison liudan. Sanoimme myös että jos me kolmikkona pääsisimme viheltämään vaikka päivän. He katsoisivat miten kentällä pitäisi toimia niin se avaisi silmiä varmasti aika paljon enemmän kuin selostaa palaverissa heikon tulkin välityksellä. Pitää tietysti muistaa että me emme ole mitään sateentekijöitä mutta kyllä meillä nyt perusteet on kuitenkin niin hyvällä mallilla että osaamme homman hoitaa mallikkaasti.

Sitten yllättäen palaveri päättyi kun Hartzan piti lähteä johonkin. Kohta hän kantoi läppärin eteen jossa oli videota Kelvin Academyltä sunnuntailta. Satuin vielä henkilökohtaisesti olemaan paikalla katsomossa kun kyseinen tapahtuma sattui. Peli oli päättynyt tasan ja sen jälkeen suoritetaan rangaistuslaukaukset. Viimeinen laukoja lähti kirjaimellisesti veivaamaan kiekkoa maaliin. Matkaa keskipisteestä maaliin on tuossa kaukalossa noin 25 metriä. Kiekko liikkui vähintään 45metriä. Kaveri pysähtyi kahdesti ja veivasi moken aivan kahville lopuksi siirtäen kiekon maalin. Kiekko liikkui kaksi kertaa taaksepäin. Voittomaali ja tuomari hyväksyi sen. Ottelun jälkeen yleisö suorastaan survoutui tuomareiden päälle. Huutaen ja heilutellen käsiä. Kyseinen päätuomari teki tapahtumasta raportin ja sen hänen heikosta englanninkielen taidosta sain selville että maali oli tehty kaikkien sääntöjen mukaan. ¬†Hartza kysyi meiltä pitääkö maali hyväksyä vai ei? Selitettyämme tilanteen hän otti läppärin ja poistui paikalta sanaakaan sanomatta. Täällä ei siis isommillakaan herroilla ole tietoa lajin säännöistä.

Sitten taas odoteltiin hetki. Huoneeseen tuli kaksi naista joilla oli Anden lauantain pelistä pöytäkirja jossa oli kuuluisa 2+10 min rangaistus laitataklauksesta. He kysyivät miten se merkitään pöytäkirjaan ja kuinka kauan pelaajan pitää istua jäähyboksissa. Nämä ihmiset ovat siis täysipäiväisiä BHA:n työntekijöitä ja jotka heiluvat viikonloput toimitsijoina halleilla. Toinen kysymys heillä kyseiseen pöytäkirjaan liittyen oli että kun pelataan tasavaajalla ja tulee maali niin pääseekö pelaaja pois rangaistusaitiosta. Itselle kävi sellainen tapahtuma sunnuntaina että alivoimalla pelaava joukkue teki maalin niin toimitsija päästi pelaajan pois aitiosta. Ihan todella selkeää käydä hakemassa kaveri takasin istumaan boksiin. Kun tuomareiden ja toimitsijoiden taso täällä on olematon niin ei pelaajatkaan opi pelaamaan oikein. Aivan helpoin ratkaisu tähän tilanteeseen olisi että täältä tulisi ryhmä katsomaan miten suomessa asiat hoidetaan. Sitten he pähkäilisivät mielessään selkä vetreänä ( koska tarjoaisimme heille parhaat mahdolliset majoitukset ) että oiskohan jotain keinoja tehdä asioita toisin täällä. Sen jälkeen kutsuisivat tuomareita vaihtoon antamaan lisäinfoa. Tämä tietysti vaatii että matkalla mukana on tulkki joka ymmärtää jokaisen sanan ja osaa myös sen kääntää heidän kielelleen.

Palaverin vihdoin päätyttyä kävelimme hetken Olympic Centerin ympäristössä ja palasimme kämpille pesemään pyykkiä. Koneeseen menee L ja XL kokoista vaatetta ja sieltä tulee S ja M kokoista vaihdossa tilalle. Puhdasta pyykki varmaan on ja kyllä tällä ruokavaliolla mahdumme noihin vaatekokoihin viikon kuluessa. Huomisesta tai loppuviikon ohjelmasta meille ei infottu sen enempää. Eli meillä lienee vapaapäivä huomenna. Ajatuksena oli että me opettaisimme koululaisia luistelemaan ja perehtymään tämän hienon lajin saloihin. Ja jos oikein ymmärsimme me pitäisimme koulutusta jäällä myös ‚Äùammattituomareille‚Äù. Viikonlopusta tiedämme sen verran että minä ja Ande vaihdetaan areenoita. Osa peleistä vihellettäisiin kahdella tuomarilla. Sitä vaan voi pelolla odottaa mitä siitä tulee. Päätuomarina kuitenkin pystyy enemmän tekemään palvellakseen peliä kun kolleegat eivät ymmärrä englantia. Jos ymmärtävät niin eivät sisäistä sanomaa. Kiintiö turkulainen saa jäädä Dream Landiin viheltämään. Katsotaan menikö viesti perille etteivät laita pelejä kyseiseen paikkaan alkamaan seitsemältä koska mahdoton sinne on siihen aikaan päästä. Vaivaiset KUUSI kertaa tästä heille on eri yhteyksissä sanottu ja lähtiessämme Cris muistutti Valtelle sanoin: Won‚Äôt be late next weekend. Joten mainitsimme vielä seitsemännen kerran asiasta.

Katsotaan mitä huominen tulleessaan jälleen tuo mutta täällä me yritetään kaikkemme tehdä että joku tolkku tähän saataisiin. Kuvia laittelen tässä myös sivuille kun saan puhelimen ja tietokoneen keskustelemaan keskenään.

P.S. Jere lähetä meille liiton tuulipuvut

witosketjun kumppanit