olihan taas reissu kun ajeltiin 490 kilsaa kohti brnoa. aamulla herättiin jo seitsemän aikaan tai no jo hieman aikaisemminkin kun setä juntunen tuli kokouksesta kotiin 2.35. mutta ei sen annettu häiritä vaikka puhetta tuli ja ketään ei näkynyt. aamupalan jälkeen kellon ollessa hieman yli kahdeksan lähdettiin ajelemaan kohti brnoa. sateen kastelemalla tiellä alkumatka ajettiin. pikkukyliä kierrellessä alkoi jossain vaiheessa tuntua että ajaisimme ympyrää…no kolmatta kertaa kun samaan pikku kylään tultiin todettiin että navigaattori on jälleen kerran tehnyt oharit. no mutta tulipahan pariin otteeseen ajettua sellaista mukulakivitietä ettei toista ihan heti tule vastaan. 7 kilometriä pitkälti tietä oli tehty 15x15cm kivestä ja muotoiltu mitä hienoimmin kuvioin.
kaikesta kiertelystä huolimatta päästiin brnon moottoriradalle. siellä oli käynnissä rata-autoilun historia cup austria. hienoja autoja ja vaarallisia tilanteita nähtiin. oli ministä, amatsoni volvon kautta porscheen. ja muutama bemarikin oli kisaan osallistunut mutta ne kaverit osassivat lähinnä vaan kolaroida. kilpailujen turvatoimet alueelle oli hieman löysemmät kuin jäähalliin mennessä. mutta kaikki kunnia nuorelle järkkäri kaverille. tultiin portille ja hän ystävällisesti ohjasi meidät lippuluukulle. kaveri katsoi kun ostettiin liput ja laitettiin rannekkeet ranteeseen, hypättiin pyörien selkään ja ajettiin alueelle. kolme metriä päästiin ja sama kaveri juoksi ja katsoi että meillä on rannekkeet. kisojen jälkeen mopoille mennessä ilen pyörästä oli rengas vajunut sen verran että nippanappa lähimmälle huoltsikalle päästiin. syy selvisi nopeasti…tai no nopeasti ja nopeasti, hieman erillaiset laitteet täällä laittaa ilmaa renkaaseen kuin suomessa. toinen painaa nappia ja toinen pitää letkun päätä venttiilissä. aiemmin puolassa laitettu paikka rupesi vuotamaan. siinä sitten renkaaseen vaahtoa laiteltiin useampaan kertaan ja uutta paikkaa laitettiin ja vihdoin ja viimein ilma pysyi renkaassa. ei enää kahtaasataa ajettu takaisin. yhdeksän aikaan illalla oltiin takaisin hotlalla, vaikka meillä oli liput suomalaisten iltabileisiin missä arposen kooppikin soitti niin se jätettiin suosiolla väliin. mentiin sitten syömään läheiseen ravintolaan missä yksinäinen venäjä fani katsoi slovakia-venäjä peliä, huusi kuin hullu, joi kaljaa kuin sika, sylki lattialle kuin laama ja samalla vahvisti jo sitä niin ”loistavaa” kuvaa koko kansasta ja faneista. nyt ruetaan sitten etsimään paikallista rengasliikettä ja toivottavasti homma käy nopeammin kuin viime vuonna minskissä.
iltapäivällä lisää blogia tulee eilisistä iltabileistä jos siitä nyt joku jotain muistaa…
witosketjun kumppanit
