Ensinnäkin Ketju pyytää anteeksi tuhansilta lukijoilta sekä olemeavassa olevilta yhteistyökumppaneilta, että sivumme kaatuivat. Serveri kaatui, kun sivuilla käyntikertoja oli kertynyt lyhyessä ajassa liian paljon. Puhutaan tuhansista ja lisäksi joku innokas oli halunnut lisätä omat 5,3 miljoonaa omaa blogiaan meidän sivuillemme. Onneksi Tume jaksoi taas kerran tehdä hienoa työtä ja saada homman jekkasemaan. Nyt sitten vuorossa hieman pidempää kerrontaa tapahtumista reissustamme.
Matkapäivää
Labyrintti hotellista saatu nuha haihtui noin kymmenen metriä ulko- ovesta päästyämme. Aamulenkkiä emme kuitenkaan voineet suorittaa aivan tavanomaisesti nuhan takia, joten pakkasimme vain kamat autoon ja käänsimme auton kurssin kohti eteläistä puolaa. Ystävämme Sakari oli yön aikana jollain ihmeellisellä tavalla navigoinut itsensä hotellille ja pitkällisten keskustelujen jälkeen päätimme ottaa hänet kuitenkin kyytiin. Sakari lupasi ohjata meidät turvallisesti perille, minne ikinä olisimmekaan menossa. Puolan pikkuteitä ajellessa eräällä huoltoasemalla kahvia nautti itse Zlatan Ibrahimovic. Pitihän sitä nimmaria uskaltautua kysyä. Hieman rupesi kaverin henkilöllisyys epäilyttämään, kun hän kaivoi taskustaan röökiaskin. No niinhän siinä kävi, että hämmentynyt ilme kasvoillaan kaveri vastasi, ettei ole Zlatan. Päivän kääntyessä jo illan puolelle saavuimme Zakopaneen. Hieman Lomzan hotellia kalliimpi majapaikka löytyi aivan kylän keskustasta. Parikymmentä kökkeliä kun laittaa tiskiin enemmän EI tarvitse aamulla kärsiä nuhasta. Hieno paikka ja erittäin ystävällistä porukkaa tuolla kylällä. Ja maistuvaa ruokaa eritoten. Tosin illallispaikassa oli esiintymässä paikallinen Steve `n` Seagulls. Todetaan nyt vaan vaikka niin, että heillä on vielä matkaa isommille keikka lavoille.
Mäkihyppyä ja kadonneen kalenterin mysteeri
Aamulla hotellilta suoraan Zakopanen kuuluisalle mäkihyppy areenalle. Valitettavasti portit stadionille olivat kiinni, joten emme päässeet hyppäämään mäkeä. Tietovisa kysymys, vastaukset voi lähettää sähköpostilla ja oikein vastanneiden kesken arvomme jotain kivaa. Kuka ketjulaisista on hypännyt mäkeä 72 metriä oikeilla kamoilla ja aivan oikeasta hyppyrimäestä? Ketjun facesivuilla on kuva, josta voi arvioida tyyliä ja oikeata henkilöä. Vaihtoehdot A: Jami B: Ile C: Arvi Hyppyrimäen jälkeen suuntasimme kohti Tatran vuoristoteitä. Portteri ja sen vaihteisto ei ole aivan optimaalinen kulkuneuvo mäkisille ja mutkaisille teille, ikävä tuli moottoripyörää. Sattumalta muutama ketjun hangaround oli saapunut Zakopaneen prätkillä, ja he suuntaavat myös Prahaan jossain vaiheessa kisoja. Aina jotain reissussa häviää. Tällä kertaa Ilen työkalenteri katosi mystisesti hotellihuoneeseen. Viestiä ja soittoa majapaikkaan ja vastaus oli, ettei kalenteria siellä ole.
Olimme jo hyvissä ajoin majapaikassa Trencinin kaupungissa Slovakiassa. Aivan tolkuttoman hieno talo lähellä kaupungin keskustaa ja edullinen. Neliöitä meillä viidellä oli käytössä kahdessa kämpässä rapiat 130 ja aivan tolkuttoman iso parveke. Edullisuus kummastutti jälleen, kun kuvatkin näyttivät, että majapaikka on vimosen päälle uima-altaineen ja pihasaunoineen. Edullisuuden takaa paljastui talon sijainti tai oikeastaan sen naapuri. Korkean muurin takana oli toiminnassa oleva naistenvankila.
Lentomatkustamisen riemut ja murheet
Useampi jäsen saapui Prahaan jo torstaina ja lisää jengiä perjantaina. Lennot on porukalla sujuneet suht hyvin ja matkatavaratkin ovat pysyneet tallessa. Tosin lennolla HKI-Riika koneen ruumassa oli ollut hieman normaalia täydempää, kun samassa koneessa Junden kanssa oli matkustanut The 69 Eyes. Keikka kamat olivat ”hieman” tilaa vieneet ruumasta ja tavaroiden purku välilaskulla oli kestänyt suhteettoman kauan. Yksi tauko olut oli jäänyt juomatta ennen seuraavaa lentoa kohti Prahaa. Toimintaa nopeuttaakseen Jundella on nyt mukana yksi kitara. Oikein onnistunutta kiertuetta Jussi 69:lle, toivottaa Witosketju!
Tšekki pelissä hallissa oli Pätkä jonka hattu peitti noin kolmensadan paikallisen katsojan näkyvyyden kaukaloon. Fanzonen palvelut eivät saa kiitosta ketjulaisilta. Vessoja vaikea löytää, ei käsienpesu mahdollisuutta ja tuoppipanttia ei saa mistään takaisin. Tai mikäli uskomme raportin antanutta Jundea, ja miksi emme uskoisi. Jundella rupeaa olemaankin kätevästi jo repullinen pantillisia mukeja kotiin viemisiksi. Alueella maksetaan vain pankkikortilla ja ongelmia ovat tuottaneet Nordean sekä Handelsbankkenin maksuvälineet.
Automatkalaiset lähtivät ajelemaan kohti Prahaa lauantai aamuna. Kamoja Trencinissä autoon pakatessa löytyi noin vuorokauden kadoksissa ollut kalenteri. Eihän se nyt hyvin kaukana ollut. Kojelaudalla karttakirjan alla. No välillä ei vain kaikkea voi huomata.
Matkalaiset saapuvat Obstriviin
Suht suoraa reittiä ilman Sakaria matkalaiset saapuivat Obstrivin kylään Prahan pohjoispuolelle hyvissä ajoin lauantaina. Aivan upea kartano majoitus aivan Elbe joen varrella. Pitkän reissun jälkeen lähdimme käymään jaloittelemassa ja tutustumassa paikalliseen maalaismaisemaan sekä erään ravintolan toimintaan. Kielimuuria ei ollut ja nyt suurin piirtein kaikki saivat sen mitä tilasivatkin ruokalistalta. sekä 10 kappaletta maistuvaa paikallista shottia. Majoneesi EI aiheuttanut suuria murheita edes seuraavana aamun, shotit senkin edestä. Beherovka tuo elämän eliksiiri on tullut tutuksi ja sen nauttiminen ennen, välissä ja jälkeen ruokailun auttaa moneen vaivaan…ainakin vielä
Brittipeli ja 02 areenan palvelut
Ketjulaiset kokoontuivat päiväpeliin jo hyvissä ajoin aamupäivällä. Keskustan ketjulaiset matkasivat metrolla ja kartanon porukka taksilla. 21 km taksilla viispäällä 15€ ja vajaa puoli tuntia. Ei liian paha kustannus, kun julkisilla olisi maksanut rapiat kaksi euroa per naama ja aikaa olisi mennyt miltei kaksi tuntia. Areenan palvelu pelaa ja uskomatonta, mutta totta paikalla brittipelissä oli yli 15000 henkeä. Meininki oli todella hyvä. Paljon paikallista junnuporukkaa ja perheitä sekä Leijona että britti kannattajia. Pelin jälkeen voitonmaljaa ja tutustumista kaupunkiin. Hyvin rauhallisesti otettiin vastaan kahdeksan ihanaa maalia ja sen tuomaa hyvää tunnetta. Turnaus on pitkä ja pitää jaksaa!
Kapanen, Kaski, Granlund, Turska ja Nalle
Turska lipputuskineen saapui vain tunteja ennen norja pelin alkua paikanpäälle. Muut otettiin jo hallilla yhteiskuvia, kun Turska metsästi itselleen lippua illan peliin. No viimein se lippu löytyi ja mustanpörssin lippu oli aito, mutta vaasalaisten vieressä. No aina ei voi voittaa, vaikka Leijona näytti jälleen olevansa Leijona! Tunnelma tosin hieman laimeampi kuin britti pelissä, mutta kyllä voitto ja maammelaulu lämmittää muuallakin kuin nallepuvun uumenissa.
Maikkari kutsuu ja ketju vastaa
Ketju järjesti vaalit ja valitsi kaksi prinssiä erääseen tulevaan maikkarin showhun. Tästä lisää jatkossa… Nyt edessä pari välipäivää ja tutustumista Prahaan ja ympäröiviin alueisiin. Kannattaa pysyä kanavalla ja seurailla meitä myös facessa missä kaikkea jännää luvassa…